Skip to main content
Hyvä kouluttaja edistää koulutettavansa käytöksen muutosta. Kun toinen osapuoli innostuu ja saa oivalluksia, hän pystyy sitomaan saamansa uuden tiedon aiemmin opittuun, ja soveltamaan sitä käytäntöön. Parhaimmillaan tämä johtaa innostukseen oppia lisää ja johtaa todelliseen käytöksen muuttumiseen. Millaista osaamista hyvällä kouluttajalla tulee olla ja miten kouluttajataitoja voi tietoisesti edistää?

Kouluttajataitoja tarvitaan monissa tilanteissa

Kouluttaja-nimikettä käytetään useissa eri yhteyksissä joko pysyvänä tai tilannesidonnaisena tittelinä, joka kertoo, että osaavampi henkilö pystyy välittämään uusia tietoja tai taitoja osaamattomammille.

Perusasteen opettajan työhön sisältyy taitojen opettamisen lisäksi myös kasvatuksellisia tavoitteita, mutta kun asiantuntija jakaa osaamistaan toiselle aikuiselle, voidaan puhua kouluttamisesta, opastamisesta, ohjaamisesta, valmentamisesta, asiakaspalvelusta tai perehdyttämisestä – termejä on monia.

Kouluttajataitoja tarvitaan yllättävän monissa asiantuntijatehtävissä, eikä pelkästään oppilaitoksissa tai koulutusorganisaatioissa, joissa ammattinimikkeenä on kouluttaja. Kouluttajataitojen avulla asiantuntija saa parhaimmillaan toisen osapuolen ymmärtämään tälle uuden asian, ja sitä kautta toinen osapuoli pystyy muuttamaan käytöstään pysyvästi eli uusi tieto tai taito edistää positiivista kehittymistä ja käytöksen tai ajattelutavan muutosta.

Mitkä ovat oppimisen edellytykset?

Oppimista tapahtuu mitä erilaisimmissa tilanteissa ja epäformaaleissakin tilanteissa, jopa varsinaisia oppimisen edistämiseksi järjestettyjä tilaisuuksia enemmän. Tehokkainta oppiminen on silloin, kun oppija on asiasta aidosti kiinnostunut ja saatu tieto on:

  • sopivan tasoista
  • sopivina annoksina annettua
  • oikeassa kanavassa tarjoiltua
  • otollisena hetkenä vastaanotettua
  • aiempaan osaamiseen sovellettavaa

Lisäksi oppijalla tulee olla jatkotyöstämisen eli soveltamisen mahdollisuus. Kannettu vesi ei pysy kaivossa, joten pelkkä irrallinen tieto ilman kytköksiä aiempaan ja tulevaan unohtuu nopeasti, eikä kyse ollut todellisesta oppimisesta, joka mahdollistaa käytöksen muutoksen. Oppi voi myös ikään kuin mennä hukkaan, mikäli asiantuntijan tarjoama tietous ei saavuta vastaanottajaansa tai asiantuntija ei osaa huomioida kohderyhmäänsä. Apuna tällaisen tilanteen välttämiseksi ovat kouluttajataidot, joita pystyy tarpeen mukaan kehittämään.

Hyvän kouluttajan muistilista

Hyvän kouluttajan kriteerit eivät ole yksiselitteisiä. Helpompaa on luetella huonon kouluttajan ominaisuudet ja jokaisella meistä varmasti onkin kokemuksia epäonnistuneesta koulutustilanteesta. Nämäkin kokemukset ovat arvokkaita ja ne kannattaa hyödyntää, sillä näin niitä voi pyrkiä itse välttämään.

Kun asiantuntija jakaa tietoa eli kouluttaa, hänen tulee huomioida:

Kohderyhmä ja heidän osaamisensa taso. On eri asia kouluttaa oman alan kokeneita asiantuntijoita, kuin täysin alan ulkopuolella toimivia. Myös kuulijoiden ikä ja koulutustausta tulee huomioida.

Tilaisuuden luonne. Onko kyseessä henkilöstökoulutus, asiantuntijoiden paneelikeskustelu, seminaari, 15 minuutin asiantuntijapuheenvuoro vai uuden kollegan perehdyttäminen? Kaikissa tarvitaan kouluttajataitoja, mutta eri tavoin. Tilaisuuksille on kuitenkin yhteneväistä se, että hyvä kouluttaja osaa ottaa toisen osapuolen ja tilaisuuden järjestäjän toiveet huomioon.

Annetut tavoitteet. Yleensä koulutus on toimeksianto, jossa tilaajalla on yksi selkeä tavoite. Tavoite tulee pitää kirkkaana mielessä, eikä siitä harhailla sivupoluille, vaikka asiantuntijalla olisikin tietoa annettavaksi yllin kyllin. Mikäli toimeksiantajalla on epärealistinen tavoite, hänen kanssaan tulee keskustella ennen toimeksiannon realisoitumista. Myös tilaajaa voi opettaa tilaamaan parempia tilaisuuksia. Yleisin epäkohta lienee toive liian laajasta kokonaisuudesta liian lyhyessä ajassa.

Käytännön asiat, nimenomaan ennakoiden. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat muun muassa

  • Koulutuksen ajankohta
  • Mahdollisten uusien laitteistojen käyttöönotto ennen koulutusta
  • Saapumisohjeet koulutuspaikkaan, sekä mahdolliset erityishuomiot, joita tulee ottaa huomioon, kuten koulutustilan koko ja tekniset mahdollisuudet
  • Tilaisuuden tavoite, muut mahdolliset puhujat ja heidän aiheensa, sekä yleisön lähtötaso
  • Miten toimia ongelmatilanteissa
  • Ennakoivat toimenpiteet, esimerkiksi voiko koulutettavia orientoida etukäteen, sekä koulutuksen jälkipyykki, kuten mahdolliset palautteet ja laskutus

Viestintä. Hyvä viestintä on kaikin puolin selkeää. Puhuttu puhe kuuluu ja tarvittaessa kouluttaja voi käyttää mikrofonia. Puhetta on hyvä hidastaa. Uutistenlukija puhuu eri tavoin suorassa lähetyksessä arkikieleen verrattuna – näin tekee myös hyvä kouluttaja. Pidä huolta, että kirjoitetut sanat näkyvät takariviin saakka. Hyvä kouluttaja varmistaa ennen tilaisuuden alkamista, että tekniikka toimii ja osallistujilla on kaikki hyvin.

Annetussa ajassa pysyminen. Usein tietoa on niin paljon, että asiantuntija pyrkii sisällyttämään esitykseensä jokaisesta yksityiskohdasta jotakin, jolloin varsinainen ydinsanoma hukkuu ja aikataulut venyvät. On oppijan kunnioittamista kertoa mieluummin yksi ydinsanoma kirkkaasti kuin lukuisia pieniä yksityiskohtia tai poikkeuksen poikkeuksia. Liian täysi koulutus saattaa lisäksi vaikuttaa oppijasta vaikeaselkoiselta. Koulutuksen tulee aina alkaa ja päättyä ajallaan, ja vastuu siitä on kouluttajalla. Mikäli tilaisuudessa on mahdollista keskustella, on sille varattava riittävä aika ja jos näyttää siltä, että aikataulu venyy, osaava kouluttaja osaa kiriä aikataulua siten, että koulutuksen sisältö pysyy ehjänä. Hyvät etukäteisvalmistelut auttavat aikataulussa pysymistä.

Esitysmateriaalin tulee tukea koulutusta. Mikäli tilaisuudessa käytetään esimerkiksi PowerPointia tai muuta visuaalista esitysmateriaalia, lyhyt ja selkeä aineisto on toimivin. Täyteen ahdetut, pienen fontin diat ilman kuvia tai graafisia elementtejä, eivät ole innostavia. Muistiinpanot (tai harjaantuneelle kouluttajalle tukisanat) ovat hyödyllisiä, mutta diojen tekstejä ei voi lukea suoraan – siihen pystyvät osallistujat itsekin. Selkeät ja tiiviit esitysmateriaalit ovat toimivia ja niitä on helpoin seurata.

Erilaiset persoonallisuudet. Jokaisella meistä on erilainen tapa oppia. Hyvä kouluttaja tarjoaa eri mahdollisuuksia erilaisille oppijoille, huomioiden heidän persoonallisuutensa. Mikäli tilaisuuden luonne antaa myöden, kouluttajan kannattaa hyödyntää useita pedagogisia työkaluja, sekä monipuolisia aktivoinnin ja innostamisen keinoja. Aloittelevalle kouluttajalle jo pelkästään keskustelumahdollisuuden tarjoaminen ja visuaalisen aineiston tarjoaminen puheen tueksi on hyvä alku.

Kuten kaikkien muidenkin ammattien edustajien, myös kouluttajan tulee olla yhteistyökykyinen ja muut huomioon ottava, sekä ymmärtää oman toimialansa lainalaisuuksia. Laajasti ajatellen menestyvällä kouluttajalla on muutakin kuin ammattiosaamista – hänellä on kompetenssia, joka on yhdistelmä otollisia persoonallisuuden piirteitä ja ammatillisia taitoja.

Kouluttajana kehittyminen

Hyvä kouluttaja kehittää jatkuvasti taitojaan, sillä kerran opittu metodi ei yksinkertaisesti sovi joka tilanteeseen. Teknologian ja toimintaympäristöjen kehittyessä myös kouluttajan tulee kehittyä. Opiskelijat osaavat vaatia nykyaikaisia koulutusmetodeja ja kouluttajan tulee osata tarjota niitä. Se osoittaa ammattitaitoa ja konkretisoi opiskelijalle sen, että kouluttajan osaaminen on ajantasaista.

Kouluttajalla tulee aina olla jokin erityisosaaminen ja asiantuntijan substanssiosaamisen on oltava ajantasaista. Erityisosaamisen ei tarvitse olla kytköksissä tiettyyn toimialaan, vaan se voi olla esimerkiksi fasilitointitaito, jolloin kouluttaja pystyy fasilitoimaan lukuisten eri toimialojen ammattilaisten tilaisuuksia tuloksellisesti.

Jos asiantuntijan kouluttajataidot ovat puutteelliset, ei koulutustilaisuuksilla saavuteta toivottua lopputulosta, vaikka asiantuntijan osaaminen olisi erinomaisella tasolla. Esimerkiksi huippututkijan puheenvuoroa voi olla haastava kuunnella, mikäli asiaa on paljon, mutta se tarjoillaan hankalassa paketissa.

Jokainen asiantuntija voi kuitenkin kehittää kouluttajataitojaan. Keinoja ovat esimerkiksi:

  • Kouluttaminen eli käytännön tekeminen. Kouluttajaksi haluavan tulee pyrkiä kouluttamaan monissa erilaisissa tilaisuuksissa.
  • Kirjallisuuteen tutustuminen. Hyviä teemoja ovat esimerkiksi erilaisista persoonallisuuksista, oppimiskäsityksistä ja pedagogisista työkaluista kertovat tietokirjat.
  • Kouluttautuminen, eli osallistuminen kouluttajakoulutuksiin, joista monipuolisen ja ajantasaisen kattauksen tarjoaa Skolla.
  • Osallistuminen koulutuksiin eri teemoista. Kuten kirjailijan tulee lukea ja kuunnella toisten kirjailijoiden teoksia, myös kouluttajan kannattaa osallistua laajalti erilaisiin koulutuksiin. Kaikista oppii!
  • Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen, niin kouluttajalta kuin tilaajalta, ja oman toimintansa kehittäminen sen pohjalta. Koulutuksen osallistuja on lopulta ainoa, joka voi todeta koulutuksen olleen onnistunut. Palautteisiin kannattaa suhtautua kiitollisesti ja pitää niitä mahdollisuuksina kehittyä.

Kouluttajaksi haluavan, sekä omia koulutustaitojaan kehittävän kouluttajan kannattaa poimia vinkkejä kaikkialta. Puhelinmyyjien kanssa käydyt keskustelut, erilaisten esihenkilöiden toimintatavat, tai yksilöiden käyttäytyminen erilaisissa työpalavereissa tai muissa ryhmätilanteissa, ovat kaikki mahdollisuuksia oppia lisää.

Kun asiantuntija ryhtyy kouluttajaksi tai hänen työnkuvaansa sisältyy osaamisen jakamista, kannattaa hänen keskittyä kehittymään kouluttajataitojaan – juuri niiden avulla hän pystyy jakamaan asiantuntemustaan eteenpäin. Hyvä kouluttaja kehittää sekä substanssiosaamistaan että kouluttajataitojaan läpi elämän. Vain sellaisella asiantuntemuksella on arvoa, joka hyödyttää myös muita.

Oletko asiantuntija ja haluat ryhtyä kouluttajaksi? Lue blogitekstimme Asiantuntijasta kouluttajaksi ja tutustu koulutuksiimme!

Kirjoittaja

Sanna Olshin

YTM, opettaja, toimitusjohtaja

Olshin on toiminut yli 20 vuotta koulutusalalla opettajana, kouluttajana, kehittäjänä ja koulutusalan yrittäjänä. Hän on kouluttanut tuhansia osallistujia, rekrytoinut kouluttajia ja toiminut koulutuspalveluiden ostajana. Olshin tuntee sekä julkisen, että yksityisen koulutussektorin ja niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.